323  /  310325

Tohtorintutkinnot ammattikorkeakouluihin

Asiantuntijat pitävät amk-tohtoreita tarpeellisina - Insinööri-lehti

"Suomessa yliopistoon hakevilla on mahdollisuus kouluttautua aina tohtoriksi asti, mutta ammattikorkeakoulun puolella polulta pitäisi poiketa maisterin veroisen yamk-tutkinnon jälkeen. Ammattikorkeakouluissa on herätty siihen, että tohtorikoulutukseen jatkaminen amk-puolella palvelisi maan tki-tavoitteita.
Ammattikorkeakouluissa aloittaa vuosittain opintonsa kaksinkertainen määrä opiskelijoita yliopisto-opiskelijoihin nähden. Heissä on siten määrällisesti suurempi potentiaali tuleviksi tohtoreiksi."

Mielenkiintoinen ajatus. Itsekin olen haaveillut joskus vielä suorittavani tohtorin tutkinnon. Suomessa on mahdollisuus ja jatkumo ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kautta suorittamaan tohtorin tutkintoa yliopistoon. Oma ajatukseni ja varmaan vähän muidenkin on ollut, että ammattikorkeakoulussa koulutetaan insinöörejä ja muuta porukkaa ennen kaikkea teollisuuden tarpeisiin ja yliopistoissa koulutettavia valmennetaan tieteelliseen tutkimukseen, jonka ylin oppiarvo tohtori on. Olen työskennellyt organisaatiossa, jossa oli kaksi eri toimipistettä, mitkä olivat vielä jakaantuneet siten, että toisessa oli ammattikorkeakouluinsinöörejä ja toisessa teknillisen korkeakoulun ja yliopistojen diplomi-insinöörejä. Työskentelin itse molemmissa toimipisteissä ja havaitsin eroja toiminnassa. Ammattikorkeakoulu toimipisteessä tehtiin suunnittelutyötä ja yliopisto toimipisteessä toiminta vaikutti enemmän jonkinlaiselta tutkimuslaitoksen toiminnalta. Asioihin pureuduttiin aina atomitasolle lähtien, kun taas ammattikorkeakoulu toimipisteessä työ oli enemmän soveltavaa insinöörisuunnittelua. Mielestäni asia on hyvin ymmärrettävissä eri koulujen eri painotuksien ja erilaisten kulttuurien kautta.

Ammattikorkeakouluissa on esimerkiksi insinööreille alempi ammattikorkeakoulututkinto insinööri(AMK) ja riittävän opintomenestyksen ja riittävän työkokemuksen jälkeen on mahdollista hakea suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa, joka on insinööri(ylempiAMK) nimikkeellä oleva tutkinto. Huomattavaa tässä ammattikorkeakoulujen ylemmässä tutkinnossa on myös työkokemusvaatimus, joka on hyvin linjassa ammattikorkeakoulujen kulttuurin kanssa. Yliopistossa ei ole työkokemusvaatimusta siirryttäessä alemmmasta  B.Sc tutkinnosta ylempään M.Sc tutkintoon. Ylempi AMK tutkinto tuottaa siis lain vaatiman ylemmän korkeakoulututkintopätevyyden, joka oli esimerkiksi minulla aikanaan motivaatio hakea koulutukseen, koska se avaa ovet moniin uusiin työpaikkoihin, joihin on pätevyysvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto. Tämä oli erittäin hyvä uudistus ja pätevöitti ammattikorkeakoulu opiskelijat samoihin tehtäviin kuin yliopistoista valmistuneet opiskelijat. Sen lisäksi ylempi AMK tutkinto takaa jo alaan liittyvän työkokemuksen  ja osaamisen alalta tutkinnon lisäksi.

Itse näen tohtorin tutkinnon nimenomaan tutkimukseen sopivana koulutuksena. Tällä hetkellä en itse osaa kuvitella suurta tarvetta ammattikorkeakoulutohtoreille, koska yliopiston koulutus jo tuottaa tohtoreita perustutkimuksen tehtäviin. PK-yrityksissä tuskin aletaan tekemään perustutkimusta ja tämän hetkisen oman näkemykseni mukaan kahdella eri tasoisella ammattikorkeakoulututkinnolla, alemmalla ja ylemmällä voidaan tuottaa erilaista osaamista teollisuuden ja hallinnon tarpeisiin. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen maisteri tason (esim. insinööri(ylempiAMK)) tutkinto on mielestäni riittävä soveltavaan ja syvää osaamista vaativaan insinöörityön tekemiseen, ja jopa soveltavan tutkimuksen tekemiseen, jota teollisuudessa tehdään. Taas jos tarkoituksena on tehdä perustutkimusta, esimerkiksi yliopistolla tai vaikkapa suurissa teollisuusyrityksissä, niin arvioisin yliopistosta valmistuneen tohtorin olevan siihen paras vaihtoehto, siitä syystä, että yliopisto nimenomaan valmentaa alusta lähtien tutkimuksen tekemiseen, enemmän kuin soveltaviin tieteisiin ja ammattikorkeakoulut ovat perinteisesti pyrkineet tuottamaan ammattilaisia teollisuuteen ja hallintoon. 

Tietysti kannattaa kuunnella teollisuuden ja yrityselämän näkemyksiä asiasta ja selvittää vaikka kuinka moni ammattikorkeakoulupohjainen opiskelija on suorittanut tohtorin tutkinnon yliopistossa ja kuinka sujuvasti siirtymä onnistuu? Jos esimerkiksi syntyy vahvoja kulttuurien törmäyksiä ammattikorkeakouluopiskelijoiden hakeutuessa yliopistoon, voi olla paikallaan tuottaa tohtorit sitten omassa ammattikorkeakoulussa.  

Tämänkaltaisia ajatuksia minulla heräsi pari päivää sitten kun kuulin ammattikorkeakoulujen tohtori linjojen suunnittelemisesta. Nämä ovat siis tässä vaiheessa alustavia ajatuksia ja varaan oikeuden tarkistaa niitä, kunhan perehdyn asiaan ja kuulen siitä enemmän.