358 /
140925 Poliisi ampui itsetuhoisen miehen
Espoossa
Poliisi
ampui miehen rappukäytävään Espoossa – Tällainen tilanne johti ampumiseen
”Poliisi
sai hälytystehtävän Espoon Niittykumpuun 13.9. kello 2.49. Tehtävä liittyi
poliisin mukaan itsetuhoiseen ihmiseen.
Poliisipartio
tapasi kerrostalon rappukäytävässä miehen, joka käyttäytyi uhkaavasti, eikä hän
totellut poliisin käskyjä. Mies tuli teräaseen kanssa poliisia kohti, jolloin
poliisi ampui pysäyttääkseen hänet.
Ammutulle
miehelle annettiin ensiapua, mutta hän kuoli elvytysyrityksistä huolimatta.
Poliisin
aseenkäyttöön liittyvää tutkintaa johtaa valtakunnansyyttäjän toimiston
poliisirikosyksikkö.”
Yleiseen
voimankäytön ohjeistukseen kuuluu vähimmän mahdollisen voiman käyttö tehtävän
suorittamiseksi. Periaate on poliisissa käytössä ja kirjattuna myöskin lakiin.
Kyseisessä
tapauksessa mietin seuraavaa:
Poliisi
oli
saanut hälytyksen itsetuhoisen henkilön takia. Mies olikin tavattu
rappukäytävässä veitsen kanssa. Voidaankin pohtia, oliko veitsi
tarkoitettu poliisin vahingoittamiseen, vai henkilön itsensä
vahingoittamiseen.
Hänhän oli siis tehtävän luokittelun perusteella itsetuhoinen.
Poliisilla on
käytössään lukuisia voimankäyttövälineitä kyseisen kaltaisen tehtävän
suorittamiseen. Poliisilla on myös jo normaalissa valmiustilanteessa
erilaisia suojavarusteita kuten viiltosuojapaita, viiltosuojahanskat ja
suojaliivit. Ilmeisesti kohdehenkilö ei ollut totellut poliisin
käskytystä,
jolloin oikeus voimankäyttöön on syntynyt. Voimankäytössä alkupään
keinovalikoimassa olisi voinut olla esimerkiksi kohdehenkilön
etenemisen salliminen perääntymällä tilanteesta ja
yrittämällä
kiinniottoa esimerkiksi suuremmalla voimalla myöhemmässä sijainnissa.
Seuraavaksi
lievin keino olisi partion voimin taltuttaa veitsimies fyysisellä
voimalla ja
teleskooppipatukan avulla. Jos tämä ei poliisien ammattitaidon,
henkisten ja
fyysisten resurssien puutteesta tule kyseeseen, on
mahdollisuutena käyttää kaasusumutinta, joka on erittäin tehokas
tämänkaltaisen
tilanteen hoitamisessa. Poliiseja on ollut paikalla myös partion verran
eli vähintään kaksi,
joten he olisivat voineet yhdistää käskytystä, kaasusumutinta ja
patukkaa. Jos tämäkään
ei tule kyseeseen, niin sitten poliisilla on käytössään myös niin
kutsuttu
etälamautin, tazeri, jolla annetaan kohdehenkilölle keskushermoston
lamauttava
sähköshokki. Tämäkin olisi ollut tehokas keino kohdehenkilön
taltuttamiseksi. Tazerin käyttöperiaate on myös samantyyppinen kuin
ampuma-aseessa. Sillä pystytään kohdistamaan vaikutus kohdehenkilöön
useiden metrien päähän.
Poliisipartiossa on myös kaksi suojavarusteissa olevaa poliisia, joten
he olisivat jälleen
voineet
käyttää esimerkiksi tazerin, kaasusumuttimen ja teleskooppipampun
yhteisvaikutusta. Seuraavaksi ja
viimeiseksi vaihtoehdoksi tulee sitten ampuma aseen käyttö.
Voimankäytön teorian
mukaan ampuma aseellakin pitäisi ampua pysäyttävä isku esimerkiksi
reiteen, eikä
kuolettavia
iskuja keskivartaloon. Nyt poliisi ilmeisesti ampui kuolettavat
laukaukset
kohdehenkilön keskitorsoon ja kohdehenkilö kuoli. Poliisi oli myös
ampunut
useita kertoja, lähteistä riippuen kaksi tai kolme kertaa. Eikö yksi
kuolettava
laukaus riittänyt?
Poliisin
aseenkäyttö johtaa aina tutkintaan, mutta vaikea uskoa he siitä rangaistuksen
saisivat. Ei korppi korpin silmää noki, kuten on ennenkin todettu.