362  /  300925  Mitäs me Zuomalaiset maaorjat

Reijo, 83, näyttää jäätävät luvut talonsa veronkorotuksista - Ilta-Sanomat

”Reijo, 83, asuu omakotitaloalueella pääkaupunkiseudulla, 1920-luvulla rakennetussa talossa vaimonsa kanssa.”

”Reijo on pitänyt kirjaa talonsa käyttökustannuksista vuodesta 2003 lähtien. Taulukosta käy ilmi, että erityisesti kiinteistöveron korotukset ovat reilussa parissa kymmenessä vuodessa nousseet huimasti.”

”Vuonna 2004 kiinteistövero oli 270 euroa vuodessa, tänä vuonna se on 2 390 euroa. Vero on noussut lähes kymmenkertaiseksi ja mitä jatkossa tapahtuu?”

”Iso tontti ja talo hyvällä paikalla nostavat kiinteistöveroa hurjasti lisää, arviolta jopa kymmeniä prosentteja, asukkaan tulotasoon katsomatta. Korotuksia lienee siis tulossa Reijollekin, taas.”

”Korotukset iskevät juuri sinne, missä asuntojen hinnat ja kysyntä ovat suurimpia ja asuinkulut jo muutoinkin kovia. Eläkeläisen tai palkansaajien tulot eivät kasva ainakaan samassa suhteessa, vaikka kiinteistön laskennallinen "arvo" nousisi.”

”Nämä talot, joissa olemme asuneet, ne on aikanaan pankeille maksettu korkoineen. Nyt maksamme tätä pirullista veroa. Ja kun talo jää aikanaan lapsille, niin he maksavat vielä perintöverot päälle.”

”Kiinteistöveron nousu on tietysti vielä isompi ongelma kaikkein pienituloisimmille omakotitaloissa asuville eläkeläisille, kuten myös esimerkiksi nuorille lapsiperheille. Heille asumiskulujen kasvu tai mahdollisuus hankkia omistusasuntoja tai taloja käy yhä vaikeammaksi kasvukeskuksissa.”

”Nykyinen vanha talo ostettiin aikanaan purkukuntoisena, mutta isolla tontilla. Siitä saa nyt maksaa.”

"Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan tarkoituksena ei ole kiinteistöveron korottaminen, vaan tehdä siitä oikeudenmukaisempi."

Pohdinta:

Reijo on asunut pääkaupunkiseudulla kymmeniä vuosia. Talonsa hän on ostanut purkukuntoisena ja remontoinut siitä itselleen asunnon. Talosta on maksettu pankille lainakorko, rakennustarvikkeista alvit rautakauppaan, alvit kirvesmiehille, putkimiehille ja kaikille muillekkin miehille tehdyistä työstä ja nyt vielä kiinteistövero vuosittain, joka on Reijon tapauksessa kohonnut jo kymmenkertaiseksi. Reijon laskelmia tarkastelemalla voi laskea, että kiinteistövero on kasvanut pitkällä aikavälillä vuosittain noin 9 % verran.

Samaa olen itsekkin miettinyt omakotitalossa asuvana. Kiinteistöverot ovat kasvaneet järkyttäviksi ja tällä hetkellä ne ovat samaa suuruusluokkaa kuin Reijon tapauksessa. Talokin on samanlainen, 1960- luvun tekniikaltaan ja ominaisuuksiltaan vanhentunut omakotitalo, jota on alettu kunnostamaan. Talo on isovanhempieni pystymetsään raivaamalle tontille rakentama. Muistan vielä, kun edesmennyt isoäitini ihmetteli aina vaan uudestaan ja uudestaan maksuun tulevaa "veroa" talosta ja kiinteistöstä. Se kun on maksettu jo moneen kertaan. Eivätpä tienneet isovanhempani, että he joutuvat maksamaan pystymetsästä raivaamaansa ja ostamaansa tonttia ja rakentamaansa taloa moneen kertaan ja jälkipolvetkin saavat vielä jatkaa samaa työtä. Kaikki vuosikymmenien aikana tehty työn arvo menee pikku hiljaa mutta varmasti rälssin persiiseen. Nykyisin ymmärrän hyvin jo tuon isoäitini ihmetyksen ja samaa ihmettelen minäkin. Reijon esimerkin innoittaman tein itsekkin hieman laskelmia asiaa havainnollistaakseni ja  ymmärtääkseni sitä paremmin.

Esimerkeissä laskin 2000 luvun alusta 60 vuotta eteenpäin, eli 2060 vuoteen kiinteistöverojen kehityksen ja kumulatiivisen summan. Tämä voisi olla ihan hyvin oikeasta elämästä oleva esimerkki, jossa eletään samassa kiinteistössä koko elämä ja maksetaan vuosittain kasvavia kiinteistöveroja.

Esimerkki 1 tapauksessa laskin että kun kiinteistövero kasvaa vuosittain 9% verran ja vuoden 2000 kiinteistövero on alkutilanteessa 200 euroa vuodessa, niin 60 vuoden maksuaikana kiinteistöveroja tulee maksetuksi 424 625 euroa.

Esimerkki 2 tapauksessa laskin niin, että kiinteistövero on vuonna 2000 200 euroa kuukaudessa ja ensimmäiset kymmenen vuotta sitä korotetaan 9% vuodessa, kuten Reijon tapauksessa ja sitten kymmenen vuoden välein korotusta lasketaan aina yhdellä prosenttiyksiköllä, siten että 60 vuoden jaksolla kiinteistöveron korotus laskee yhdeksästä prosentista neljään prosenttiin. Tässäkin esimerkissä kiinteistöveroja tulee maksuun 163 958 euroa.

Pohdinta:

Vaikka me täällä suomessa ostammekin arvokkaita tontteja ja maksamme niistä satojatuhansia euroja, niin emme me silti omista niitä. Niistä pitää maksaa leimaverojen, varainsiirtoverojen, arvonlisäverojen, pankkien lainakorkojen ja kuolintapauksissa perintöverojen jälkeen vielä vuosittain kiinteistövero valtiolle. Periaatteessahan se on sama kuin vuokratontilla asuisi. Maksun nimi on vuokran sijasta vain kiinteistövero. Kiinteistövero aiheuttaa myös sen, että samaa tonttia maksetaan useampaan kertaan.  Ja sen tontin hinta vain nousee kokoajan.  Niin Reijon, kuin minunkin tapauksessa tontti on maksettu parin sukupolven aikana jo moninkertaisesti.

Valtiovarainministeri Purra lausuu, että verosta on tarkoitus tehdä oikeudenmukaisempi. Otaksun sen tarkoittavan sitä, että kasvukeskuksissa ja kaupunkien hyvillä alueilla veroja korotetaan enemmän kuin muualla maassa. Mielestäni tämä ei ole oikeudenmukaista, koska esimerkiksi eläkkeen suuruus, tai tulojen suuruus ei ole sidoksissa asuinpaikkaan. Siten esimerkiksi korottamalla kaupungissa asuvien eläkeläisten kiinteistöveroa enemmän kuin maalla asuvien, muodostuu tilanteesta epätasa-arvoinen. Ilmeisesti pienituloiset ja "köyhät" on tarkoitus ajaa takametsiin asumaan veronkorotuksilla. Kaupungeissa asuminen on jo muutenkin yleensä kalliimpaa kuin syrjäseudulla ja siksi  kaupunkilaisten kiinteistöverojen korottaminen ei ole  oikein.

No mutta, mitäs me Zuomalaiset maaorjat.